Lenin-museon erikoisnäyttely muistuttaa Venäjän hukatusta demokratiasta
Tiedote 30.3.2022
Lenin-museossa Tampereella avataan tänään erikoisnäyttely Jeltsinin ajasta Venäjällä. Uusi teemaosio syventyy Venäjän kehitykseen demokratian kriittisinä vuosina 1991–1999. Jeltsinin aika -erikoisnäyttely on esillä ensi vuoden kevääseen saakka.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän presidentti Boris Jeltsin nautti suurta kansansuosiota. Toiveet Venäjän kehittymisestä demokratiaksi olivat 1990-luvun alussa korkealla: Jeltsin otti ideologisen hajuraon Neuvostoliittoon ja välit länteen lämpenivät. Yhteiskunta alkoi kuitenkin kulkea toiseen suuntaan: Jeltsin hajotti parlamentin väkivalloin vuonna 1993 ja presidentin valtaoikeuksia laajennettiin. Tšetšenian itsenäisyyshaaveet päättyivät veriseen sotaan vuosina 1994–1996.
Vallanpitäjien vastustaminen ja väärinkäytösten tutkiminen alkoi käydä kalliiksi. Esimerkiksi korruptiota vastustanut poliitikko Galina Starovoitova ammuttiin. Venäjän ortodoksisen kirkon suhde hallintoon tiivistyi. Kirkko vastusti läntisiä vaikutteita ja puolusti konservatiivisia arvoja sekä nationalismia.
Upporikkaiden oligarkkien ryhmä muodostui valtavan neuvosto-omaisuuden yksityistämisessä, kun suuri osa kansasta luopui yksityistämiskupongeistaan pilkkahintaan. Tavallinen kansa sai tyytyä ankeaan arkeen ja elintarvikejonoihin.
Boris Jeltsin kärsi terveysongelmista ja luopui presidentin tehtävistä vuonna 1999. Hän siirsi vallan Venäjän pääministerinä toimineelle Vladimir Putinille. Boris Jeltsin kuoli vuonna 2007 Moskovassa 76 vuoden ikäisenä.
– Kun aloitimme näyttelyn tekemisen viime kesänä, emme osanneet kuvitella, millaisena hetkenä se avattaisiin. Venäjällä 1990-lukua on muisteltu epävakauden ja nöyryytyksen aikana, mutta meidän silmin se näyttää nyt entistäkin enemmän demokratian hukatulta vuosikymmeneltä. Sodan siemenet kylvettiin tuolloin, miettii museonjohtaja Kalle Kallio.
Lenin-museo perustettiin toisen maailmansodan jälkeen Tampereen työväentalolle, jossa Lenin ja Stalin tapasivat toisensa ensimmäisen kerran vuonna 1905. Museo yhdistyi vuonna 2014 Työväenmuseo Werstaan kanssa, minkä jälkeen Werstas uudisti vanhan museon täysin. Lenin-museo käsittelee nyt itänaapurin historiaa kriittisellä otteella, tuomitsee Venäjän hyökkäyksen ja lahjoittaa jokaisesta museokävijästä euron Ukrainan lapsille ja perheille Unicefin kautta.
– Olen surullinen viime viikkojen vaatimuksista sulkea Lenin-museo sodan takia. En voi ymmärtää tällaista informaatiovaikuttamista, kun kuitenkin juuri me käsittelemme niitä venäläisen historiakeskustelun kiellettyjä aiheita vankileirien saaristosta valhepropagandaan. Putin on vieläpä kutsunut Ukrainaa Leninin luomukseksi ja perustellut tällä hyökkäystä. Emme ole saaneet ruplarahoitusta eivätkä näyttelymme todellakaan palvele Kremlin asiaa, Kallio muistuttaa.
Lehdistökuvia:
Jeltsinin aika -osiossa kerrotaan kuvin ja tekstein 1990-luvusta Venäjällä.
Kuva: Työväenmuseo Werstas.