Kuva: Suomalaisia Svirstroin työleirillä vuonna 1934. Stalinin vainojen muistot -keruu, SKS KRA.
OHJELMA:
Vapaa pääsy museoon koko päivän kello 11-18
Opastettu kierros näyttelyyn kello 15. Kesto 45 min.
Luento: Stalinin vainojen muistot, Meeri Siukonen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kello 16
Mustan nauhan päivänä elokuun 23. päivä Lenin-museossa muistetaan totalitarismin uhreja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran projektikoordinaattori Meeri Siukonen kertoo Stalinin vainojen muistot -hankkeesta (2021-2022).
Hankkeessa on haastateltu Stalinin vainoissa Neuvostoliitossa 1930-1950-luvulla kuolleiden tai kadonneiden suomalaisten jälkeläisiä. Vainoissa kuoli tai katosi eri arvioiden mukaan 8000-25000 suomalaista. Haastattelujen lisäksi on kerätty alkuperäisaineistoa, kuten kirjeitä ja päiväkirjoja.
Meeri Siukonen kertoo hankkeen aikana karttuneista aineistoista sekä niistä nousevista näkökulmista. Hankkeessa on kerätty tietoa siitä, mitä vainojen uhreista tiedetään, miten heidän vaiheitaan on pyritty selvittämään, miten muistitieto vainoista on kulkenut suvuissa, miten Stalinin vainot ovat vaikuttaneet jälkipolviin ja millaisia ajatuksia sekä tunteita aihe herättää tänä päivänä.
Ennen luentoa on opastettu kierros Lenin-museoon. Näyttely kertoo Suomen ja Venäjän yhteisestä historiasta sekä Suomen suhteista Neuvostoliittoon. Stalinin ajan totalitarismi on yksi näyttelyn keskeisistä teemoista.
Mustan nauhan päivän ajankohta tulee 23.8.1939 solmitusta natsi-Saksan ja Neuvostoliiton välisestä hyökkäämättömyyssopimuksesta, joka tunnetaan allekirjoittajiensa mukaan myös Molotov-Ribbentrop -sopimuksena.
Lenin-museossa on vietetty Mustan nauhan päivää vuodesta 2016 eli museon kokonaisvaltaisesta uudistamisesta lähtien. Museo kertoo nykyisin Suomen ja Venäjän suhteista sekä Neuvostoliiton historiasta. Ukrainan sodan alkamisesta lähtien museo on lahjoittanut euron jokaisesta kävijästä Unicefille ukrainalaisten perheiden auttamiseksi.